<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Kysy.info</title>
	<atom:link href="http://www.kysy.info/feed" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.kysy.info</link>
	<description>Kysymyksiä &#38; Vastauksia</description>
	<lastBuildDate>Wed, 02 May 2012 11:38:34 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Alkoholin tilaaminen ulkomailta</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/90</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/90#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 02 May 2012 11:38:34 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[alkoholin tilaaminen ulkomailta]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=90</guid>
		<description><![CDATA[Kuten tiedettyä on, Suomessa valtio kontrolloi alkoholinkäyttöä ja pyrkii sitä vähentämään rankalla verotuksella. Koskenkorvapullon hinnasta noin 80 prosenttia on veroa. Edes Viroon suuntautuva viinaralli ei ole merkittävästi saanut valtiota vähentämään valmisteveron määrää. Olin itse useampaan otteeseen viime kuussa yhteydessä tulliin, koska halusin tilata suuremman määrän alkoholia Saksasta. Nykyään Euroopan talousalueelta eli Eta-alueelta saa tilata omaan [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kuten tiedettyä on, Suomessa valtio kontrolloi alkoholinkäyttöä ja pyrkii sitä vähentämään rankalla verotuksella. Koskenkorvapullon hinnasta noin 80 prosenttia on veroa. Edes Viroon suuntautuva viinaralli ei ole merkittävästi saanut valtiota vähentämään valmisteveron määrää. Olin itse useampaan otteeseen viime kuussa yhteydessä tulliin, koska halusin tilata suuremman määrän alkoholia Saksasta. Nykyään Euroopan talousalueelta eli Eta-alueelta saa tilata omaan käyttöön alkoholia. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että mikäli yrityksestä josta alkoholi tilataan, ei ole edustusta Suomessa, joutuu tilaaja maksamaan tulliin valmisteveron tuotteista. Alkoholi ei ole siis ole suomalaisen lainsäädännön mukaan verovapaata, toisinkuin useimmat muut tuotteen Euroopan sisällä.</p>
<p>Paljonko valmisteverot sitten ovat? Jos esimerkiksi tilaat litran pullon 40 prosenttista vodkaa, joudut maksamaan tästä valmistevero 17 euroa. Tällä varmistetaan, että suomalaiset jatkossakin käyttävät Alkon kiskurimaisia monopolihintoja. Olin aikeissa tilata varsin laadukas Skyy &#8211; mikserivodkaa, joka olisi maksanut Saksassa 15 euroa litralta, mutta valmisteveron jälkeen kokonaishinnaksi olisi tullut 32 euroa! Vertailun vuoksi Alkossa 0,7 litran pullo maksaa 22 euroa.</p>
<p>Halvempaa alkoholia haluavien on siis jatkossakin tuotava se itse ulkomailta. Useat ulkomailta alkoholia tilanneet ovat kuitenkin kertoneet, että lähetys on tullut ongelmitta perille, eikä heidän ole tarvinnut maksaa veroja. Tulliin täytyy oma-aloitteisesti ilmoittaa kahden vuorokauden kuluessa alkoholitilauksen vastaanottamisesta, joten siitä ei ole varmuutta, kuinka tarkasti tulli tietää pakettien sisällöstä. On hyvinkin mahdollista, että paketit menevät tullin läpi eikä veroja joudu maksamaan.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/90/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Pankkia parempaa korkoa?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/87</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/87#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 22 Apr 2012 11:29:58 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=87</guid>
		<description><![CDATA[Euroopassa ollaat viime vuodet nautittu hyvin alhaisesta euriborista. Tämän on kuitenkin oletettu muuttuvan, sillä olisi epätodennäköistä että jo nyt ennätyksellisen pitkä matalan koron kausi jatkuisi. Tämä tietää vaikeuksia asuntosijoittajille, mutta myös säästäjille ja niille, joilla rahaa on tilillä. Pankkien talletuksesta maksamat korot eivät nimittäin pysty poistamaan inflaation aiheuttamaa rahan arvonmenetystä. Tällä hetkellä pankit maksavat korkoa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Euroopassa ollaat viime vuodet nautittu hyvin alhaisesta euriborista. Tämän on kuitenkin oletettu muuttuvan, sillä olisi epätodennäköistä että jo nyt ennätyksellisen pitkä matalan koron kausi jatkuisi. Tämä tietää vaikeuksia asuntosijoittajille, mutta myös säästäjille ja niille, joilla rahaa on tilillä. Pankkien talletuksesta maksamat korot eivät nimittäin pysty poistamaan inflaation aiheuttamaa rahan arvonmenetystä. Tällä hetkellä pankit maksavat korkoa talletuksista noin 1%-2% kuukauden alimmasta saldosta. Tämä ei riitä kattamaan rahan arvon alenemista. Eri laskelmien mukaan talletuskorkoa pitäisi maksaa peräti 4 prosenttia, jotta raha säilyttäisi arvonsa. Näin suurta korkoa ei maksa mikään pankki tällä hetkellä. Suurempia summia rahaa ei siis kannata säilöä pankkitilillä.</p>
<p>Sen sijaan järkevämpi tapa makuuttaa rahoja ovat esimerkiksi sijoitusrahastot. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon että kun pankissa olevat rahat ovat suojattu lakisääteisellä talletussuojalla 100 000 euroon saakka, ovat sijoitusrahastot alttiitta markkinoiden heilahteluille ja omaavan riskin. Tätä riskiä voi kuitenkin pienentää valitsemalla matalariskisen ja tuottoisen sijoitusrahaston. Näitä ovat mm korkorahastot, joissa sijoitetaan valtionoblikaatioihin sekä yritysten, valtioiden ja kuntien joukkovelkakirjoihin. Nämä kohteet ovat yleinen tapa sijoittajille makuuttaa korkeamman riskin sijoitusten välissä suuriakin summia rahaa. Kuulit oikein, sijoittajat eivät pidä rahojaan pankkien tileillä. Paras tapa välttyä rahan menettämiseltä on laittaa se poikimaan sijoitusten muodossa.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/87/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kuinka säästää asumiskustannuksissa?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/85</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/85#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 08 Mar 2012 07:54:27 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[asuinneliöt]]></category>
		<category><![CDATA[asuminen]]></category>
		<category><![CDATA[asuntolaina]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=85</guid>
		<description><![CDATA[Asumiskustannukset ovat nousseet viime vuosina hurjasti. Tämä näkyy niin vuokrien hinnoissa kuin sähkölaskussa. Asumiskustannuksia voi kuitenkin karsia ja mielikuvitusta käyttämällä saada tuntuvia säästöjä. Ensimmäiseksi tulisi miettiä, missä ja kuinka suuressa asunnossa asuu.

Esimerkiksi suuria asutuskeskuksia ympäröivissä kehyskunnissa on välttämätöntä omistaa auto hajanaisen asutuksen sekä huonojen kulkuyhteyksien takia. Tämä tuo huimia kustannuksia vuosittain, sillä autolla ajaminen sekä [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Asumiskustannukset ovat nousseet viime vuosina hurjasti. Tämä näkyy niin vuokrien hinnoissa kuin sähkölaskussa. Asumiskustannuksia voi kuitenkin karsia ja mielikuvitusta käyttämällä saada tuntuvia säästöjä. Ensimmäiseksi tulisi miettiä, missä ja kuinka suuressa asunnossa asuu.</p>
<ul>
<li>Esimerkiksi suuria asutuskeskuksia ympäröivissä kehyskunnissa on välttämätöntä omistaa auto hajanaisen asutuksen sekä huonojen kulkuyhteyksien takia. Tämä tuo huimia kustannuksia vuosittain, sillä autolla ajaminen sekä sen ylläpitö tulevat hyvin kalliiksi. Autoilun hinnalla koko perhe hankkisi itselleen vuosiliput joukkoliikenteeseen ja kävisi lomamatkalla.</li>
<li>Ihmiset myös usein ostavat aivan liian suuria asuntoja. Oma asumistarve kannattaa miettiä tarkoin. Useimmat meistä myös ostavat neliöitä omille tavaroille. Ihminen pärjää yllättävän vähällä ja vuosikymmenien muistoja on turha säilö kotiinsa. Kun luovut tavaroista, luovut samalla ylimääräisistä neliöistä, jotka laskevat asumiskustannuksia.</li>
<li>Asuntolainaa maksavien tulisi harkita viitekoron muuttamista. koko 2000-luvun ajan 3:n tai 6 kuukauden euribor on aina tullut halvemmaksi kuin 12 kuukauden euribor. Kyseessä onkin eräänlainen vakuutus lainanmaksajalle; tiedät vuoden eteenpäin paljonko kuukausierät ovat ja ehdit suunnitella taloutesi. Mutta mikäli pidät puskuria koronnousua varten tilillä, säästät vuodessa satoja euroja!</li>
<li>Kuinka tärkeää on, että sinulla on oma asunto? Etenkin nuorien ja opiskelijoiden olisi järkevää muuttaa kommuuniin asumaan. Varsinkin kaupungissa asuttaessa koti toimii yleensä ainoastaan paikkana nukkua ja käydä suihkussa. Älä siis maksa muusta. Kerää parhaat kaverisi yhden katon alle ja säästä asumiskustannuksissa.</li>
</ul>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/85/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Miksi ihmiset roikottavat housuja ja haluavat näyttää köyhiltä?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/82</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/82#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 11 Oct 2011 16:42:10 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=82</guid>
		<description><![CDATA[
Ärsyttääkö sinuakin housuja roikottavat huonosti pukeutuvat teinit? Niin meitäkin. Vielä suuremman ärtymyksen aiheuttavat ne räppäriangstiin jääneet kolmikymppiset, joiden mielestä housujen roikottaminen ja lippalakin alla olevat sukkahousut ovat &#8220;cool&#8221;. Tätä ärsyttävää ilmiötä tulee kuitenkin tarkastella objektiivisesti ja etsiä vastauksia historiasta.
Löysää housumuotia ovat perinteisesti suosineet räp-kulttuuria edustaneet. Kuitenkin nykyisin löysiä housuja näkee niin heavy- ja jopa hipster-alakulttuuria [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><img class="alignnone size-medium wp-image-83" title="roikotus" src="http://www.kysy.info/wp-content/uploads/2011/09/roikotus-300x238.jpg" alt="roikotus" width="300" height="238" /></p>
<p>Ärsyttääkö sinuakin housuja roikottavat huonosti pukeutuvat teinit? Niin meitäkin. Vielä suuremman ärtymyksen aiheuttavat ne räppäriangstiin jääneet kolmikymppiset, joiden mielestä housujen roikottaminen ja lippalakin alla olevat sukkahousut ovat &#8220;cool&#8221;. Tätä ärsyttävää ilmiötä tulee kuitenkin tarkastella objektiivisesti ja etsiä vastauksia historiasta.</p>
<p>Löysää housumuotia ovat perinteisesti suosineet räp-kulttuuria edustaneet. Kuitenkin nykyisin löysiä housuja näkee niin heavy- ja jopa hipster-alakulttuuria edustavilla. Kuriositeettina mainittakoon että useissa kaupungeissa housujen roikottaminen on kielletty ja siitä voi saada sakot. Tämä johtuu siitä, että housujen roikottaminen on tullut muotiin entisten vankien kautta. Vankiloissa vangit on laitettu käyttämään ylisuuria vaatteita(ilmeisesti vankilavaatteita on ollut kustannussyistä vain muutamaa kokoa) ja vyöt ovat turvallisuuden takia olleet kiellettyjä. Tästä johtuen vankien housut ovat roikkuneet ja siviiliin päästyään tapa on jäänyt päälle sekä jengien jäsenet ovat halunneet osoittaa olleensa vankilassa. Tämä muoti on myöhemmin levinnyt ympäri maailman musiikkivideoiden ja räp-artistien välityksellä.</p>
<p>Seuraavan kerran kun näet kaupungilla(ja erityisesti metroasemien lähettyvillä) henkilön tai ihmisjoukon joissa roikotetaan housuja, voit tätä historiikkia hyödyntämällä käydä valistamassa heitä ja ilmoittaa ettei köyhältä näyttämisessä ole mitään &#8220;coolia&#8221;.</p>
<p>Mikäli asia vaivaa kadulla liikkuessa, kirjoita siitä rohkeasti päättäjille! Kansanedustajasi yhteystiedot löydät Eduskunnan sivuilta!</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/82/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>1</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Pitääkö Murphyn laki paikkansa?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/78</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/78#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 21 Sep 2011 16:28:34 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[murphyn laki]]></category>
		<category><![CDATA[sattuma]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=78</guid>
		<description><![CDATA[
Meneekö bussi aina nenäsi edestä? Ovatko juuri ne ainoat puhtaat housut aamulla hukassa, jotka ajattelit laittaa päällesi? Näitä arkielämän vastoinkäymisiä tapahtuu hämmästyttävän usein ja säännöllisesti, ja se saakin miettimään, pitääkö legendaarinen Muprhyn laki paikkansa?
Murphyn lain keksi alunperin yhdysvaltalainen Kapteeni Edward A Murphy, joka teki uransa lentokoneiden parissa. Hänen mukaansa &#8220;jos jonkin asian voi tehdä monella [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><img class="alignnone size-medium wp-image-80" title="laki" src="http://www.kysy.info/wp-content/uploads/2011/09/laki-300x234.jpg" alt="laki" width="300" height="234" /></p>
<p>Meneekö bussi aina nenäsi edestä? Ovatko juuri ne ainoat puhtaat housut aamulla hukassa, jotka ajattelit laittaa päällesi? Näitä arkielämän vastoinkäymisiä tapahtuu hämmästyttävän usein ja säännöllisesti, ja se saakin miettimään, pitääkö legendaarinen Muprhyn laki paikkansa?</p>
<p>Murphyn lain keksi alunperin yhdysvaltalainen Kapteeni Edward A Murphy, joka teki uransa lentokoneiden parissa. Hänen mukaansa <em>&#8220;jos jonkin asian voi tehdä monella tavalla ja näistä tavoista yksi johtaa onnettomuuteen, ennen pitkää joku tekee asian sillä tavalla&#8221; ja </em>tutummin tämä on käännetty muotoon &#8220;jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen&#8221;. Alunperin Murphy keksi tämän lain iskostaakseen tieteellistä työtä tekeville, että kaikki onnettumuuksiin altistavat tekijät todennäköisesti myös aiheuttavat jossain vaiheessa onnettomuuden. Tämän takia Murphyn mielestä kaikki mahdolliset onnettomuuteen altistavat asiat tulisi eliminoida.</p>
<p>Tein itse pienen testin siitä, pitääkö Murphyn laki (sen kansankielessä tarkoittamalla tavalla) paikkansa. Menen joka aamu metrolla hakaniemestä keskustaan töihin ja aina minusta on tuntunut että saapuessani liukuportaat alas asemalle näen keskustaan päin menevän metron perävalot, tai itään päin suuntaavan metron odotusaika on lyhyempi. Aloinkin pitämään kirjaa siitä, kuinka monesti jouduin odottamaan metroa kauemmin kuin vastakkaiseen suuntaan menevät. Pidin kirjaa myös kun palasin töistä kotiin ja aina kun käytin metroa. Tulokset olivat mielenkiintoiset.</p>
<p>Ensimmäisillä kahdella matkustuskerroilla metro meni joko nenäni edestä tai jouduin odottamaan kauemmin kuin vastakkaiseen suuntaan kulkevat. Tämän jälkeen seurasi kahdeksan kertaa jolloin &#8220;voitin&#8221; tilanteen eli pääsin aina metroon lyhyemmälä odotusajalla kuin vastakkaiseen suuntaan kulkevat. Tämän jälkeen tilanne tasoittui ja Murphyn laki toteutui joka toisella kerralla. Jostain kummasta syystä alussa seuraa epäonni, sitten hetkellinen onni jonka jälkeen sattuma tasapuolisestaa tilanteen.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/78/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Miksi lontoossa mekastetaan?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/76</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/76#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 10 Aug 2011 15:18:53 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=76</guid>
		<description><![CDATA[Lauantaina Lontoossa alkoi sattua ja tapahtua. Kaikki alkoi siitä kun Scotland Yardin epäonnistunut pidätysyritys koitui erään miehen kuolemaksi, seuraavalla viikolla kyseinen asia oli lähtenyt jo täysin käsistä. Aluksi asiasta oli tarkoitus järjestää rauhanomainen mielenosoitus, mutta kuten Lontoon mellakoista on jo vuoden alun opiskelijamellakoista nähty, niin ei tämäkään päättynyt rauhanomaisin menetelmin.
Suomessa ihmisille on vähän informoitu Lontoon [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Lauantaina Lontoossa alkoi sattua ja tapahtua. Kaikki alkoi siitä kun Scotland Yardin epäonnistunut pidätysyritys koitui erään miehen kuolemaksi, seuraavalla viikolla kyseinen asia oli lähtenyt jo täysin käsistä. Aluksi asiasta oli tarkoitus järjestää rauhanomainen mielenosoitus, mutta kuten Lontoon mellakoista on jo vuoden alun opiskelijamellakoista nähty, niin ei tämäkään päättynyt rauhanomaisin menetelmin.</p>
<p>Suomessa ihmisille on vähän informoitu Lontoon tapahtumista, sikäli miksi asiasta nyt pitäisi informoida meille, kun ei mellakat meitä kosketa edes poliittisella tasolla. Vai koskettaako? Tätä monet suomalaiset kuitenkin tuntuvat kysyvän, sekä foorumeilla että hs.fi keskustelu-alueella. Syitä on useita, näistä kuitenkin mainittakoon erityisesti Lontoon alueelliset jakaantumiset ja niiden neutralisointiin sovellettujen käytäntöjen epäonnistuminen. Lontoo on massiivinen kaupunki, jopa länsimaalaisella akselikolla, mutta se on kulttuurillisesti monimuotoisempi kuin esimerkiksi useat Aasian suurkaupungit.</p>
<p>Tämä monikulttuurisuus on noussut melko suureksi puheenaiheeksi Britannialaisten piirissä juuri samaisen mellakan ohella, kun kamerat ovat näyttäneet videokuvaa räyhäävistä nuorista, joista selvä enemmistö on tummaihoisia. Lontoon ongelma ei kuitenkaan ole poliisin epäonnistuneissa pidätyksissä, vaan ongelmat jotka tällä hetkellä kuohuvat yli äyräiden ovat jo pitkään kyteneet ja odottaneet pinnan alla. Jokainen lontoolaisnuori joka on lähtöisin alueilta missä karibialaisvähemmistöt ovatkin enemmistöä tietävät, että autoja on poltettu aikaisemminkin, usein pelkästään alueellisista syistä. Kurdit ja turkkilaiset ovat jatkuvasti toistensa kurkuissa kiinni. Mikä näitä ulkomaalaistaustaisia vähemmistöjä sitten yhdistää? Huono palkka, syrjityksi tulemisen tunne, sekä palkkaerot valkoisen ja tumman miehen välillä.</p>
<p>Nuoriso on pettynyttä, kyllästynyttä ja masentunutta. Päihtyneenä viikonlopun valoihin voi päätyä yksi jos toinenkin, varsinkin jos se tarkoittaa ilmaista tavaraa ja jännitystä. Toinen seikka mikä näkyy päältä Lontoon kortteleiden palaessa on auktoriteettien selvä kykenemättömyys reagoida tilanteeseen. Valtion suuret päämiehet ehtivät nipin napin saapua paikalle seuraamaan tapahtumia, kun suurimmat mellakat olivat jo ohitse. Nopeita pidätyksiä laitettiin välittömästi käytäntöön, jotta kansaa saataisiin rauhoiteltua suurimmalta pelolta ja hämmennykseltä, mutta ydinongelmiin ei edelleenkään näytetty puuttuvan, eikä niistä puhuttu.</p>
<p>&#8220;Kadut pitää puhdistaa pelon tunteista, kansalaiset eivät saa pelätä Lontoon kaduilla oman turvallisuutensa tähden.&#8221; Voisin luulla, että pelkoa ja epävarmuutta tullaan kokemaan vielä kuukausienkin jälkeen savun hälvettyä.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/76/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Mikä on edullinen korko pikavippissä ja kulutusluotossa?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/70</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/70#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 05 Aug 2011 10:14:55 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=70</guid>
		<description><![CDATA[
Eräs kulutusluottoa maksava lukijamme kysyi, mikä on edullinen korko koska hän maksaa mielestään liikaa korkoa nykyiselle luotottajalleen. Tämä on hyvä kysymys, sillä nykyisin markkinoilla on jos jonkinmoista pikavippiä, kulutusluottoa, ostosrahaa ja vertaislainaa. Korot vaihtelevatkin suuresti eri yritysten välillä; Lainaa voi saada jopa muutaman prosentin korolla esimerkiksi pankista ja luottokorttiyhtiöiden kautta, kun taas toisessa ääripäässä ovat [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><img class="alignnone size-medium wp-image-72" title="korko" src="http://www.kysy.info/wp-content/uploads/2011/08/korko-300x168.jpg" alt="korko" width="300" height="168" /></p>
<p>Eräs kulutusluottoa maksava lukijamme kysyi, mikä on edullinen korko koska hän maksaa mielestään liikaa korkoa nykyiselle luotottajalleen. Tämä on hyvä kysymys, sillä nykyisin markkinoilla on jos jonkinmoista pikavippiä, kulutusluottoa, ostosrahaa ja vertaislainaa. Korot vaihtelevatkin suuresti eri yritysten välillä; Lainaa voi saada jopa muutaman prosentin korolla esimerkiksi pankista ja luottokorttiyhtiöiden kautta, kun taas toisessa ääripäässä ovat pikavippiyhtiöt, joiden korot voivat olla satoja, jopa tuhansia prosentteja.</p>
<p><span id="more-70"></span></p>
<p>Edullinen korko riippuu pitkälti siitä, mistä palvelusta ja millaisen lainan otat. Kaikista korkeakorkoisimpia lainoja ovat ehdottomasti pikavipit. Hieman näitä nopeita vippejä olen tutkinut, ja todelliset vuosikorot ovat olleet muutamista sadoista prosenteista jopa kymmeniin tuhansiin! Perustellusti voikin kysyä onko ahneudella mitään rajaa. Esimerkiksi <a href="http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2007/01/13/laskuri-paljastaa-pikavipin-korko-jopa-tuhat-prosenttia/2007984/139">Taloussanomat</a> on uutisoinut että jo pelkkä korko voi olla tuhat prosenttia, tarkoittaen että todellinen vuosikorko voi nousta huikeaksi. Tuntuu, että osa vippiyrityksistä jopa häpeää pyytämäänsä korkeaa korko ja hämää asiakkaita jättämällä sisällyttämättä osaa lainan kuluja. Usein näkeekin että esimerkiksi jopa 10 euron suuruiset tekstiviestikulut eivät ole sisällytetty todelliseen vuosikorkoon, vaikka alle 100 euron lainoissa ne muodostavat merkittävän osan lainan kustannuksista.</p>
<h3>Kilpailuttaminen kannattaa</h3>
<p><a href="http://www.pikavippi-vertailu.biz/">Pikavippien vertailu kannattaa</a>. Näin löydät edullisimman pikalainan. Muissa kuin pikavipeissä korot ovat huomattavasti maltillisemmat. Kulutusluotot, joita tarjoavat niin pankit kuin yksityiset rahoitusalan luotottajat, pyytävät yleensä 10%-40% korkoja lainoistaan, riippuen lainattavasta summasta ja laina-ajasta. Kulutusluotoissa laina-aika voi olla jopa kymmenen vuotta ja lainasummat kohota 50 000 euroon asti, joten 20% prosentin korosta voi euromääräisesti muodostua suuri summa. Harkintaa kannattaakin käyttää ja kilpailuttaa ottamansa lainat huolella.</p>
<p>Hyvä tapa säästää on lainata vain sen verran kuin todella tarvitsee. Myös siitä ylimääräisestä lainarahasta jota ei käytä, juoksee korkoa. Onkin ilahduttavaa huomata, että nykyisin niin kulutusluottoja kuin pikavippejäkin voi monesta paikasta ottaa euron tarkkuudella vain sen verran, kuin tarvitsee.</p>
<h3>Mistä sitten laina edullisimmalla korolla?</h3>
<p>Edullisinta lainaa ja luottoa myöntävät vieläkin pankit sekä luottokorttiyhtiöt. Ihmiset usein unohtavat yhdistelmäkorttinsa maksuaikaominaisuuden. Luottokorttiyhtiöt antavat keskimäärin 30 vuorokautta aikaa lyhentää luottoa veloituksetta. Tätä kannattaakin hyödyntää pikavipin ottamisen sijaan. Eivätkä nuo luottokorttiyhtiöiden korotkaan pahalta kuulosta. Esimerkiksi Hypoteekkiyhdistyksen <a href="http://www.hypo.fi/hypovisa">HypoVisan</a> korko on vain 5%. Se onkin todennäköisesti Suomen edullisin luottokortti.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/70/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Miten maa makaa jytkyn jäljiltä?</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/68</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/68#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 02 Aug 2011 08:03:29 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[jytky]]></category>
		<category><![CDATA[perussuomalaiset]]></category>
		<category><![CDATA[vaalit]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=68</guid>
		<description><![CDATA[Johan jyrähti jytky 17. huhtikuuta. Suomen historian suurin vallanvaihdos tapahtui kun perussuomalaiset saivat 39 kansanedustajaa. Suurimmaksi kärsijäksi joutui Keskusta, jonka äänestäjät hylkäsivät ja siirtyivät Timo Soinin leiriin. Keskustan uusi, kaupunkiliberaali linja ei selvästi puhuttanut maaseudun raitilla, vaan he kokivat arvoliberaalimman Mari Kiviniemen vievän heidät enemmän kohti Kokoomusta, ja jopa Vihreitä. Eduskunta tuulettuikin kunnolla, ja nyt [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Johan jyrähti jytky 17. huhtikuuta. Suomen historian suurin vallanvaihdos tapahtui kun perussuomalaiset saivat 39 kansanedustajaa. Suurimmaksi kärsijäksi joutui Keskusta, jonka äänestäjät hylkäsivät ja siirtyivät Timo Soinin leiriin. Keskustan uusi, kaupunkiliberaali linja ei selvästi puhuttanut maaseudun raitilla, vaan he kokivat arvoliberaalimman Mari Kiviniemen vievän heidät enemmän kohti Kokoomusta, ja jopa Vihreitä. Eduskunta tuulettuikin kunnolla, ja nyt 4 kuukautta vaalien jälkeen Suomessa puhaltavat uudet tuulet&#8230; vai puhaltavatko? Perussuomalaiset eivät hallitukseen asti päässeet, mutta suurimpana ja erittäin vahvana oppositiopuolueena he ovat hallinneet pitkälti käynnissä ollutta poliittista keskustelua. On kuitenkin veikkailtu että perussuomalaisten uudet noviisikansanedustajat, yleinen linjattomuus useissa kysymyksissä sekä ideologinen sekamelska puolueen sisällä eivät tuo enää jytkyä vuonna 2015. Tapaus Hakkarainen, maahanmuuttofetisisti Halla-aho sekä puolueen profiloituminen puheenjohtaja Soiniin voivatkin herättää epäluottamusta kansan keskuudessa.</p>
<p>Eduskunnassa tekojen pitäisi määritellä seuraavien vaalien tulos. Tämä on sikäli huono juttu Perussuomalaisille, sillä oppositiossa heidän voi olla vaikeaa sanella lakeja läpiajettaviksi, vaikka esimerkiksi Suuri hallintovaliokunta on heidän hallussaan. Toisaalta oppositiossa on hyvä harrastaa besserwisseriläisyyttä ilman pelkoa oikeista päätöksistä sekä toimia vastarannankiiskinä joka ikisessä aloitteessa.</p>
<p>Vaikka monet villapuseroälyköt uhosivat muuttavansa Suomesta pois mikäli jytky tapahtuisi, ei tämän tyyppistä muuttoliikettä ole käytännössä tapahtunut. Shokkihoitoa on annettu Suomen poliittiselle systeemille ja hyvä niin. Jytky ei muuta mitään vaan samaa siltarumpupolitiikkaa, omaan vaalipiiriin vetämistä ja rahan jakamista mitä turhempiin kohteisiin tulee jatkumaan. Olivat persut hallituksessa tai eivät.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/68/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Silverbank, hopeabuumia ja Viidakkomiestä</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/62</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/62#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 02 May 2011 13:19:18 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[sijoittaminen]]></category>
		<category><![CDATA[silverbank]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=62</guid>
		<description><![CDATA[Aikoinaan vuonna 2007 monet ystävistäni olivat aivan tohkeissaan uudesta ja hienosta sijoituskerhosta, joka oli käytännössä riskitöntä bisnestä. Minua sanottiin jopa tyhmäksi, kun en tarttunut tilaisuuteen ja lähtenyt mukaan sijoittamaan. Kaverini luuli tehneensä elämänsä sijoituksen, kun laittoi 5 000 euroa tähän klubiin. Aivan, kyseessä oli Kailajärven Hannun megalomaaninen huijaus nimeltä Wincapita. Olin silloin ja skeptinen ja [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Aikoinaan vuonna 2007 monet ystävistäni olivat aivan tohkeissaan uudesta ja hienosta sijoituskerhosta, joka oli käytännössä riskitöntä bisnestä. Minua sanottiin jopa tyhmäksi, kun en tarttunut tilaisuuteen ja lähtenyt mukaan sijoittamaan. Kaverini luuli tehneensä elämänsä sijoituksen, kun laittoi 5 000 euroa tähän klubiin. Aivan, kyseessä oli Kailajärven Hannun megalomaaninen huijaus nimeltä Wincapita. Olin silloin ja skeptinen ja näin selkeästi, kuinka klubi pyramidisoitui. Ja samaa olen huomannut tämän hetken sijoitusbuumista, Silverbankista.</p>
<p><span id="more-62"></span></p>
<h3>Silverbank myy &#8220;junk silveriä&#8221; eli romuhopeaa</h3>
<p>Vaihda rahasi vanhoihin hopeakolikkoihin, jotka pitävät arvonsa paljon paremmin tämän hetken epävakaina aikoina. Jalometallit kuten hopea ja kulta ovat hyviä lyhytaikaisia sijoituskohteita, sitä ei käy kiistäminen. Mutta miksi luottaisin varallisuuteni Silverbankin kaltaiseen yritykseen, joka ei maksa työntekijöilleen palkkaa, yhdistää kulttimaisesti puolia niin hopeakaupasta kuin superfoodeista ja pitää Olli &#8220;Viidakkomies&#8221; Postin ja Lari &#8220;Salkkarit-Niko&#8221; Laurikkalan kaltaisia blogi- ja mediapersoonallisuuksia asiantuntijoinaan? Joku voisi pitää yritystä sympaattisena, mutta toimintatavat, kuten hyväuskoisilla alaikäsillä ilmaiseksi töiden teettäminen sekä &#8220;junk silverin&#8221; myyminen vie kyllä asioista tietäviltä sijoittajilta uskon asiaan.</p>
<h3>Hopeasijoittamista ja superfoodeja</h3>
<p>Niin  <a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/blogibisnes_houkuttaa_alaikaisia_2509326.html">Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa</a> kuin verkossa muuallakin <a href="http://www.omaraha.org/silverbank-huijausta-vai-sijoittamista/">Silverbank &#8211; blogeissa</a> on asiaa käsitelty hyvin kriittisessä valossa. Varsinkin keskustelupalstoilla tämän &#8220;skenen&#8221; eli toisinsanoen kultin järkevyyttä ja toimintatapoja on kyseenalaistettu rankalla kädellä.<br />
&#8220;Skenestä&#8221; annetaan kuva uudenlaisena elämäntyylinä, jossa yhdistyvät superfoodit, uusi valuutta sekä sosiaalinen media, jonka kautta tämä sijoitusklubi on levinnyt ennätysvauhtia. Skene kerää ympärilleen &#8220;valovoimaisia&#8221; nuoria menestyviä ihmisiä. Tosin esimerkiksi Kauppalehden keskustelupalstoilla &#8220;menestyvät nuoret&#8221; ovat kyseenalaistettu, sillä oikeat finanssi- ja taloushaiden alut tuskin lähtisivät näin amatöörimäiseen bisnekseen mukaan. Todennäköisesti toiminnassa mukana olevat nuoret ovat helposti houkuteltavissa mihin tahansa vaihtoehtoprojekteihin.</p>
<p>Silverbank on aikansa ilmiö. Minä sijoitan jatkossakin rahani osakkeisiin, sillä hopea ei jaa osinkoa. Mikäli haluan sitoa omaisuuttani jalometalleihin, ostan itselleni kultaharkon, enkä tarvitse siihen välikäsiä huolehtimaan omasta omaisuudestani.<br />
&#8220;Loppukevennyksenä&#8221; Silverbankin perustajan, Risto Pietilän mainosvideo:</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/62/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kaikkien aikojen kysymys</title>
		<link>http://www.kysy.info/archives/59</link>
		<comments>http://www.kysy.info/archives/59#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 23 Feb 2011 06:32:17 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[elämän tarkoitus]]></category>
		<category><![CDATA[kysymys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.kysy.info/?p=59</guid>
		<description><![CDATA[Suuria kysymyksiä on paljon. Onko jumalaa olemassa? Olemmeko yksin täällä kaikkeudessa? Onko olemassa sitä ainutta ja oikeata rakasta? Kysymys yli muiden kuuluu kuitenkin näin: Mikä on elämän tarkoitus? Tätä on pohdittu niin valtiollisella tasolla kuin keittiöpsykologian voimin työpaikkojen kahvitauoilla.
Yhden vastauksen kysymykseen antoi hyperälykkään rodun rakentava, maailmankaikkeuden toiseksi suorituskykyisin supertietokone, Syvä Mieti, joka seitsemän ja puolen [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Suuria kysymyksiä on paljon. Onko jumalaa olemassa? Olemmeko yksin täällä kaikkeudessa? Onko olemassa sitä ainutta ja oikeata rakasta? Kysymys yli muiden kuuluu kuitenkin näin: Mikä on elämän tarkoitus? Tätä on pohdittu niin valtiollisella tasolla kuin keittiöpsykologian voimin työpaikkojen kahvitauoilla.</p>
<p>Yhden vastauksen kysymykseen antoi hyperälykkään rodun rakentava, maailmankaikkeuden toiseksi suorituskykyisin supertietokone, Syvä Mieti, joka seitsemän ja puolen miljoonan vuoden laskennan jälkeen antoi vastauksen &#8220;42&#8243;. Tämä jatkuvaan riitelyyn elämän tarkoituksesta kyllästynyt yliviisas kansa ei saanut vastausta kysymykseensä koska tietokone kysyi tietävätkö he itse vastauksen perimmäiseen kysymykseensä.</p>
<p>Numero 42 herätti välittömästi keskustelua numeron takana olevasta ideologiasta, ja Douglas Adamsin fanit uumoilivat pitkään miksi kirjailija valitsi juuri tämän numeron. Vastauksia ja vertauksia numerosta haettiin niin matematiikasta, avaruusopista kuin tiibetiläisten munkkien viisauksistakin. Loppuen lopuksi, ehkäpä kyllästyneenä spekulointiin kirjailija sanoi ettei numeron taakse liittynyt mitään syvempää mystiikkaa vaan kirjaa kirjoittaessa hän katsoi puutarhaan ja ajatteli &#8220;42 sopii&#8221;.</p>
<p>Liftareiden käsikirjasta ei elämäntarkoitusta löytynyt, ja kysymys jääkin avoimeksi sellaiseksi. Jokainen löytäköön oman elämän tarkoituksensa.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.kysy.info/archives/59/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

